Tulihan se sitten.

Pitkästä aikaa pääsee(lue: jaksaa) kirjottaan tännekin. Eipä oikein oo elämää mullistavia tapahtumia ollut, paitsi jos palveluksen loppumisen voi sellasiin lukea.
Ehkä pieni läpikatsaus siitäkin hommasta vois tässä vaiheessa olla tarpeen. Palveluspaikka oli siis Porin prikaati Säkylän Huovinrinteellä. Perusyksikkö oli 2. Jääkärikomppania. Sikäli kävi hyvä tuuri että ei tarvinnut kertaakaan vaihtaa yksikköä, tupaa tosin muutaman kerran.

Peruskoulutuskausi oli sitä samaa mitä kaikilla muillakin, paskaa niskaan. :) Erikoiskoulutuskaudella alkoi sitten jo tapahtumaan, kun alettiin ukkoja kouluttaa sodan ajan tehtäviin. "Pääsin" lääkintämieheksi, ja luulin tietenkin pääseväni helpolla. Paskat. Sijoituspaikaksi tuli panssaritiedustelujoukkue, mikä tarkoittaa sitä, että sykittyä tuli Joukkokoulutuskauden verran. Pakko myöntää ettei se homma ollut ihan niin paha kun äkkiä luulis, vaikka metsäöitäkin tuli ihan reilusti. Pahamaineinen loppusotakin meni sitten mukavasti nukkumisen ja syömisen merkeissä(piti vartiossakin olla, muttei sitä lasketa).

Kun muu joukkue kotiutui(poislukien siis lääkintämiehet ja pannukuskit), vitutti. Synkät kolme kuukautta sluibaamista edessä. Onneksi lääkintämiehillä oli edes jotain hommaa, kun uudet alokkaat tarkastettiin ja annettiin heille ensiapukoulutusta. Loppuaikana ei mitään. Lopulta TJ0(!!!!!!)-päiväkin koitti. Tällöin kasarmilla olleet oppilaat ja nuoret jääkärit kokivat sen viimeisen aamun karuimman kautta, vaikka me kotiutuneet 12 hemmoa valmistelimmekin heitä koko viimeisen viikon. Onnenpäivä oli 2.10.2008. Samppanjaa tässä sippaillessa. Óle!



Tämmöset jäi saaliiks 9 kuukaudesta :E